pimeässä yrittävälle ei tulla kostamaan mitään. jos voimat loppuvat, vaivutaan hetkeksi matoille uniin, joiden kirkkaat eläimet työntävät hiljaa eteenpäin, uusiin kohtaloihin.
on luovutettu perusteettomat ilot, tehty tiliä tunteiden evoluutiosta. on painettu kantapäät vasten perimmäisiä kysymyksiä, levitetty siivet tuuleen. löydetty sormet sormien lomaan. keveys karkottakoon turhantärkeät.
muutos on harjoitus kuolemaa varten. lasken maahan kaikki laukut ja olen siitä iloinen. kovaäänisten valtakunnassa on naamioiduttava niin hyväksi viidakoksi, että kasvaa vuosien saatossa uuden maan, pienten timanttinahkaisten ryömiä ja uida. lopulta lämmin meri syö kaikki kivut, kadut tulvivat, viemäreistä nousevat jättiläissammakot.
