lauantai 19. marraskuuta 2016

entinen näkymätön tyttö

Sue Storm muuttui sitten nuoruuden päiviensä. Hiuksia ei voinut vaalentaa loputtomiin, kaikki päässä tummui, Suen vauvaihra lakastui poskista, jättäen hänet väsyneemmäksi ja kauniimmaksi. Amerikkalainen purukumimies kaipasi ydinperhettä - tarkoitettiinko jonkinlaista säteilytystä vai ei, me emme tänä päivänä enää tiedä - hankki sen sitten jonkun toisen kanssa. Sue ei halunnut niin joustavia lapsia. Ja voi pojat, hän tiesi.

Näkymättömyys oli vääränlaisen linnunluisen kirjakieltä puhuvan kumman lapsen toive. Kouluunkin olisi voinut mennä, ilman kauhua. Valitettavasti Sue lusi koulunvaihdot loppuun ilman apuja, kun suuri Universumi avasi lahjakaappinsa vasta täysi-ikäiselle, jo rikkinäiselle. Voimakenttä suotiin jälkeenpäin, kun alkoi hävettää, että naisella oli vain passiivisia lahjoja. (Tarpeeseen tuli, tuoreiden tissien kanssa.) Tytöteltiin silti.

Mutta Sue oli kympin tyttö, pinko, vihattava olento. Hän käytti tuhlaillen voimaansa muita palvellen, aina ystävällinen, aina esittäen muita parempaa. Nämä trikoosankarit, nämä marttyyrit. Mitä puhun? Emmehän vihanneet. Emme nähneet.

Tällä helvetinkehällä muututaan näkyviksi, menetetään suojaava kenttä. Maksetaan jokaisesta luottavaisesta sanasta. Yhtäkkiä ollaan tikku silmässä. Jälleen väärin päin. Valehtelematta näin hänelle kävi.

Sue pakkasi laukkunsa ja muutti rähjäiseen motelliin. Hän oli ainut asiakas joka maksoi ajallaan, ja silti omistaja koputti oveen ja kaipasi vuokraa luonnossa. Omistajan vaimo hakkasi Suen pimeällä kujalla baseball-mailalla. Lääkäri luuli häntä ilotytöksi.

Jokainen liike on kirottu kymmenien katseella, hait hiovat haarukoitaan. Mitään ei salata, ja silti puhelinsoitot kertovat, kuinka ne aikovat hänet paljastaa. Hänen sisäelimistään on jo tullut näkyviä. Ja silti, ajatuspoliisit, oikeamielinen raivo, Suen olemassaololla loukattujen rintama repii kuorossa vaatteita, tunkee päitään läpi vatsasta, etsii jotain kätkettyä, jotain valheellista, jotain loukkaavaa, niitä hammasrivejä, jotka heidän omia sielujaan jäytävät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti